Kävästiin tänään muutaman kamun kaa kapessa. Siellä oli yhet hianot kengät jotka haluisin mutta itselläni ei rahaa niihin ole ja äiti sanoi että korvaako ne kengät sitten mun farkut. Ja taitaa se olla niin että niitä farkkuja kyllä kipeämmin tarvitsen nyt kun ne yhetkin on niin mäsät ettei niitä kannata korjata sillä ne luultavasti menisi uudestaan aivan vierestä taas rikki. Äiti on jo kerran tunkenut niihin sik sakkia paljon mutta housut aina rikkoutuu edellisen korjauksen vierestä. Pitäis keksiä niille jotain uusio käyttöä.. Vois yrittää väsätä niistä vaikka hameen vaikka taitoa onkin hyvin heikonlaisesti.. Tahtoa kaikenlaiseen väsäilyyn olisi muttei ns. aikaa tai jaksamista.. Myönnän.. vietän ehkä liikaa aikaa koneella.. Jos en olisi koneella niin paljon niin voisin toteuttaa joitain suunnitelmiani.. Suunnettelin tekeväni villapaidan ja äippä on jo ostanut langatkin muttei aikaa ole vielä riittänyt sen aloittamiseen..

Minua ihmetyttää että kuka ihme tuo on joka selittää mulle mesessä. Seilaan galleriassa sinne tänne, ja lueskelen joidenkin gallerian käyttäjien livejournaleita. Näin muutes erään henkilön jolla oli ihanat hiukset. Semmoset neonsiniset. Minäkin haluaisin sen väriset mutta ne ei varmaan sopis mulle. Neonvihreetkin saattas olla kivat. Mutta eräs kaverini sanoi että ne saisivat minut näyttämään sairaalta. Saaattaahan tuo olla jopa tottakin. Miksi tuntemattomat henkilöt haluavat nähdä minut webistä. Saavat vain traumoja minun ulkonäöstä.

Okei, nyt tää alkaa menemään sekavaksi. Mutta tämähän on sitten aivan minun tyyliseni..