Perjantai.. jeih..

Olin tänään auttamassa isosiskoa muutossa.. Tajusin etten tunne ees isosiskoani oikeestaan.. Emmä tiiä sen elämästä oikeen mitään. Ja tuskimpa sekään tietää mitään mun elämästä. Sama juttu muidenkin sukulaisten kanssa taitaa olla.. Mutta loppuen lopuks emmä kyllä tunne itsekkään itseäni.. Enkä ymmärrä itteäni ja tunteitani..

Olo on jotenkin epämukava.. V*tuttaa.. Emmä kyllä tiiä loppuen lopuks että mikä mutta kummiskin.. Kaikki vaan tuntuu jotenkin niin hankalalta. Musta tuntuu ettemmä ymmärrä ihmisiä. Enkä uskalla luottaa edelleenkään ihmisiin.

Tekis mieli hakata päätä seinään. Ois helppoa jos ois semmonen keino jolla vois unohtaa kaikki mielestä ja olla ajattelematta yhtään mitään. Jos vois vaikka tunkea aina sillon tällön väliaikasesti kaikki muistot esimerkiks johonkin pulloon tai rasiaan niin ois paljon helpompi olla.